Australian kelpie Whyalla's Ekala syntyi 14.11. 2005 Gunnarskogissa
Arvikassa Ruotsissa Värmlannin sydämessä n. 30 km Norjan radalta.
Ekan suku
Pentuesisarukset: sisar Emma, veljet Elliot jäi Arvikan kasvamaan
jälkikoiraksi, Enzo -lähti Norjaan Lofooteille pelastuskoiraksi
kasvamaan sekä veljet Exo ja Elmer.
Ekan emä
"Jaffa" Wingdari Outback Dream Australiasta tuotu pienen Wingdari Stud
kennelin kasvatti suklaanruskea narttu Jww-03, JK1 ,TOKO:ssa
kilpailuoikeus voittajaluokkaan. Avoin, varma narttu jolla on hyvä
MH-tulos.
Jaffan isä Aust CH Mountainmist Sunaru on menestykäs
näyttelykoira ja emä on Bekka Dawn til Dusk. Sunarun isä on Grand CH
Uluru "Roo" menestyksekkäin näyttelyuros Australiassa ja tämän isä
työkoira maatilalla Wingdari True Blue.
Eka isä
TJH LP1 KORADLeagårdens Brasse punainen uros joka kilpailee
jäljellä eliitti luokassa, TOKO:ssa kilpailee voittajaluokassa, 2
serttiä näyttelystä hieno MH tulos ja KORNING pisteet 235 .
Brassen isä on KORAD LP!BCH S LCH SUCH TJH Billy erittäin
menestynyt PK-koira Ruotsissa Kilpaillut SM-tasolla useampana vuonna
sekä jäljellä -98 ja 2002, TJH SM voittaja 2003 lajina Bevakning. Billy
on pentueesta jonka muut pennut ovat hienosti menestyneitä LP1TJH BEv
SUCH Korad SBCH SLCH SVCH Busan, Korad Birk, SLCH SBCH SUCH
Bonnie ja SLCH Billan "Flisa"
Isän emä on GK VALLH PR INTUCH KORAD LP SUCH Jejmic's Lea.
Seuraavissa sukupolvissa löytyy useita paimennuksen perusradan
suorittaneita.
Pennun lähtökohdat taustaltaan ovat mitä parhaimmat kasvaa
harrastuskoiraksi jos vain omat rahkeeni riittävät yhteiseen matkaan
tavoitteena Tottelevaisuusvalion arvo.
Lähdin tiistaina 17.1. 06 iltalaivalla tyhjä boxi mukanani kohti Arvikaa. Junalla jatkoin Tukholmasta kohti päämäärää.
Yövyin kasvattajan luona ja tapasin myös Eka:n veljen Elliottin emännän
Anetten, jolla on vanhempana koiran Bessie kelpie myös samasta
kennelistä. Ehdittiin jutella kunnolla kasvattjan marikan kanssa ja
tutustua pentujen emään Jaffaan , Tilly-tätiin ja vielä kahteen
kotiin jäänneeseen pentueveljeen Elmeriin ja Exoon.
Kaikki olivat avoimia mukavia pusukavereita. Iltamyöhällä käytiin aikuisten koirien kanssa pikkupakkasessa kunnon lenkillä.
Paluumatkalle lähdettiin torstai aamuna 19.1. ensin. n. 30 km
Gunnarskogista Arvikaan, paikallisliikenteen Värmlandstrafikin
bussilla. Tunnin verran köröteltiin läpi maaseudun joka
muistuttaa kovasti Keski-Suomea -ihan kuin olisi jossain Rautalammilla.
pentu nukkui boxissa. Kilissä vaihdettiin paikallisjunaan, Eka heräsi
viimaan ja kitisi hieman 10 min junassa. Täti kysyy että Är det en
kanin? -Onko se kaniini? kirkistaessan boxiin. Karlstadissa vaihto
Tukholman junaan. Pentu vetelee edelleen hirsiä mökissä oman
snuttefiltenin päällä vaikka matka on kestänyt Arvikasta jo 4 tuntia.
Tukholman rautieasemalla syötän pennun ja menemme bussiterminaali puolelle odottamaan Viking terminaaliin menevää bussia.
Pentu seuraa sylissäni hyvin kiinnostuneena perässävedettäviä
matkalaukkuja -paimen kun on? Laivaterminaalissa on edessä 4 tunnin
odotus. Pentu pissaa viimein ulos lumeen jättilammikon, se on
pidättynyt koko matkan. Laivaan päästää vasta klo
19.30.
Omassa hytissä nostan pennun sanomalehden päälle
suihkuun ja se vihdoin kakkii. Eka syö ja leikimme
tennispallolla ja pehmolelulla jotka ovat mukana.
Kun Eka väsähtää nostan sen boxiin nukkumaan.
Käyn itse syömässä ja ostan tuliaisia.
Yö kuluu rauhallisesti boxissa nukkuen ja pentu kiipeää itse suihkuun pissille. Olemme siistejä laivamatkustajia.
Aamu perjantaina 20 pvä on hyinen koto-Suomessa -24C
Turussa. Tullia ei vähäänkään kiinnosta meidän saapumisemme. Huumekoira
nuhkii uteliaana boxin suuntaan, mutta tullimies viittoo jatkamaan
matkaa. Odotamme junaa terminaalissa ja kaksi tuntia junalla sekä taxi
kotiin. Takana on yli 5.600 km
pennun kanssa halki talvisen Pohjolan.
sunnuntai, 22. tammikuu 2006
Kommentit